Myrkar myndir/Maalautumia

Järjestin näyttelyn itä-Islantilaisen kulttuurikeskuksen galleriassa.

vihreä teksti islanniksi (jotkut kirjaimet voivat näkyä väärin)

Maalautumia

Kun meillä lapsena oli maalattavana vaikkapa seinää tai mäkiauto, aina muistutettiin, että vesi- ja tärpättiohenteisia maaleja ei koskaan saa sekoittaa keskenään. Kielloista sikisi kiusaus. Niinpä eräänä päivänä parikymmentä vuotta sitten tein tuon kielletyn sekoituksen.

Viime keväänä pohdin, miksi teen taidetta. Pystynkö edes vaikuttamaan tekemisiini? Pohdinnat johtivat näihin maalauksiin. Ensin maalasin tärpättiohenteisella alkydimaalilla pisteitä. Sitten vedin leveällä pensselillä kaiken päälle vesiohenteisella akryylillä tumman maalikerroksen. Tällä tavoin annoin teoksille tehtävän: Toteuttakaa kuva tähtitaivaasta!

Käyttämäni maalit hylkivät toisiaan märkinä. Niinpä vaaleita tähtiä alkoi pian tunkeutua mustan taivaan läpi näkyviin. Teos ryhtyi toteuttamaan tehtäväänsä eli luomaan haluttua kuvaa. "Pystynkö vaikuttamaan tekemisiini?" ne olisivat voineet kysyä, kun luominen tapahtui niille. Valmiissa maalauksissa on herkullinen ristiriita: vaikka niiden toiminta oli itsenäistä ja ne pääsivät ainutlaatuiseen lopputulokseen, olivat ne kykenemättömiä vaikuttamaan tapahtumien kulkuun.

Menetelmä, jota käytin on siis johdannainen lapsuudessa kielletystä maalisekoituksesta. Ilman kieltoja en olisi koskaan päätynyt tähän. Olivatko kiellot todellisuudessa houkutus, jota seurasin tahdottomana?

Kutsun näitä teoksia maalautumiksi.


Myrkar myndir

Žegar viš sem börn mįlušum į veggi eša leikfangabķla vorum viš alltaf minnt į aš blanda ekki saman vatns- og olķulitum. Vegna bannsins varš žetta spennandi og žegar ég varš fulloršinn varš ég aš prófa žessa bönnušu blöndu.

Sķšasta vor fór ég aš velta žvķ fyrir mér af hverju ég vęri listamašur. Hef ég einhver įhrif į verk mķn? Spurningar mķnar leiddu til žessa verkefnis. Ég tók fram léreft og byrjaši aš mįla punkta meš ljósri olķumįlningu. Sķšan mįlaši ég dökkan vatnslit meš breišum pensli yfir alla punktana. Meš žessum hętti gaf ég verkinu verkefni: ,,Myndašu stjörnubjartan himin.“

Blautir vatnslitirnir ašskildust og brįtt fóru bjartar stjörnur aš birtast ķ gegnum dökkan himininn. Listaverkiš framkvęmdi verkiš sjįlft og myndaši umbešna ósk. Litirnir hefšu getaš spurt spurningarinnar: ,,Hef ég einhver įhrif į gjöršir mķnar?” į mešan myndunin gekk yfir žį. Jafnvel žótt žeir starfi sjįlfstętt og śtkoman sé einstök höfšu žeir engin įhrif į gang mįla – ó hve dįsamleg mótsögn.

Ég žróaši žessa ašferš śr hinni forbošnu mįlningarblöndu ęsku minnar. Įn bannsins getur veriš aš verkin hefšu aldrei oršiš til. Var banniš ef til vill tįlbeita sem ég fylgdi viljalaus. Ég nefni žessi verk mįlverk.

Žżtt śr finnsku (islanninnos): Silja Johnsdóttir

yksityiskohta maalautumasta

Kun on tutkittu jo vauvoina toisistaan erotetuja identtisiä kaksosia, on havaittu, että he ovat tehneet elämänsä aikana hätkähdyttävän samanlaisia päätöksia.
Heitä on joko ohjannut samanlainen perimä, tai heillä on ollut jokin tiedostamaton yhteys toisiinsa. Perimä tuntuu uskottavammalta syyltä.
Siispä, kuinka paljon me muut olemme perimän ohjauksessa? (Meilläkin voisi olla tietämättämme jossain kaksoissisar, joka tekee samoja ratkaisuja kuin me.)

---

takaisin ylös