Kehyskertomuksia


Hankin hylättyjä merimaalauksia.
Pelastin ne uusiokäyttöön.

Nämä hylätyt maalaukset ovat teosteni
päämateriaali, muusa, aihe ja innoite.

Teosten kehyksiin lisäsin huomioita ihmisen toiminnan seurauksista.

Omin taulut ajankohtaisten tarinoiden kulisseiksi.
Vahingoittamatta niitä jatkoin niiden elinkaarta.

Tietoiskujen tiedot enimmäkseen Wikipediasta.

jätevedet

tulostus kalvolle, hylätty maalaus (sign. Liisa Räsänen 89)

Jätevesi on vettä tai muuta nestettä, jossa on haitallisessa määrin vieraita aineita.
Jätevesissä voi olla mm. ympäristömyrkkyjä, lääkeainejäämiä ja mikrobeja, jolloin ne saastuttavat merta ja rantoja.
Jätevesistä voi tulla hajuhaittoja ja niiden sisältämät ravinteet voivat aiheuttaa rehevöitymistä.

---

sinileväkukinto

tulostus kalvolle, hylätty maalaus (signeeraamaton)

Leväkukinto tarkoittaa planktonlevien nopeaa kasvua vesistössä.
Suurten leväkukintojen syynä ovat ravinteet, joita joutuu ihmisen toiminnan seurauksena ympäristöön.
Seuraa rehevöitymistä. Hajottajat lisääntyvät ja käyttävät suuren osan veden hapesta.
Syntyy happikato ja kuolleita vyöhykkeitä.
Merten rannikoilla tällaisten vyöhykkeiden määrä on 60:ssä vuodessa yli kymmenkertaistunut ja avomerellä nelinkertaistunut.
Alkuun päässeen rehevöitymisen pysäyttäminen on ongelmallista.
Kuormituksen vähentäminen ei auta. Pohjan hapeton tila voi muuttaa sinne varastoituneita ravinteita uudelleen liukoisiksi,
jolloin ne voivat palautua uudelleen kiertoon.
Sinibakteereja sisältävässä vedessä uimisesta voi tulla ihottumaa, päänsärkyä ja kuumetta.
Suomessa sinileväkukinnoista ei ole aiheutunut ihmisille vakavia myrkytyksiä, vaikka niistä yli puolet on myrkyllisiä.

---

muovijäte

muovisilppua, hylätty maalaus (sign. M. Halmelehto -81), kehys banaanilaatikosta

Vuodessa tuotetaan noin 90 miljoona tonnia muovia. Arviolta 10 % siitä päätyy meriin.
Suurin osa tästä vajoaa pohjaan. Loput jää kellumaan tai ajautuu rannoille.
Monet muoviroskat aiheuttavat ympäristöhaittoja.
Lukematon määrä merilintuja, -nisäkkäitä ja kaloja kuolee muovijätteiden vaikutuksesta.
Muovi hajoaa luonnossa hyvin heikosti. Aurinko pystyy hajottamaan muovikappaleet silmin
näkymättömäksi mikromuoviksi, jotka kuitenkin säilyvät luonnossa hyvin pitkään.

---

meriteitse saapuvat siirtolaiset

leikkiauton rengas, piipunrassi, hylätty maalaus (sign. V. Puusa)

Meritse EU:hun saapuu turvapaikanhakijoita eniten Italiaan ja Egeanmeren saarille, mutta myös Kanariansaarille.
Merimatkaan liittyy suuria riskejä ja ihmissalakuljetusta.
Monet ovat hukkuneet matkalla. Onnettomuuksia tapahtuu jatkuvasti.
Huhtikuussa 2015 Välimerellä tapahtuneessa historian suurimmassa pakolaislaivan haaksirikkossa kuoli 800 henkilöä.

---

merenkulku maailmankauppa

akryyli lasille, hylätty pastellityö (sign. pastellimaalaus JH No 10)

Meriliikenteestä tulee jätettä ja päästöjä.
Laivoilta putoaa myrskyissä mereen kontteja.
Pelkästään Euroopan merivesillä katoaa vuosittain 2 000 konttia.
Haaksirikot voivat aiheuttaa valtavaa ympäristötuhoa.
Meriliikenne on suurimmaksi osaksi maailmankauppaa, jonka vapautumisen katsotaan hyödyttävän ennen kaikkea
kansainvälisiä suuryhtiöitä ja rikkaita kansantalouksia.

---

haamuverkot

muoviverkkoja, hylätty maalaus (sign. Chan)

Haamuverkko tarkoittaa kadonnutta tai tarkoituksella hylättyä kalanpyydystä.
Niiden määrä ja vaikutus moninkertaistui, kun erittäin hitaasti hajoava muovi korvasi luonnonkuidut pyydyksien materiaalina.
Haamuverkot aiheuttavat runsaasti kalojen, lintujen tai muita elollisten kuolemia.
Arvioiden mukaan noin 1/10 kaikesta merten muovijätteestä on haamuverkkoja.

---

vieraslajit

kuivattua kurtturuusua, minkin nahkaa, silikonia, hylätty maalaus (sign. SK : -30)

Vieraslaji on ihmisen joko tahattomasti tai tahallisesti siirtämä eliölaji, joka ei esiinny alueella alkuperäisenä.
EU:ssa on noin 11 000 vieraslajia, joista 10 -15 prosenttia haitallisia.
Haitallisten vieraslajien katsotaan vaikuttavan negatiivisesti joko luontoon tai talouteen.
Ne voivat kilpailla tai risteytyä alkuperäisten lajien kanssa, saalistaa niitä sekä levittää tauteja ja loisia.
Monesti niiltä myös puuttuu luontaiset viholliset.
Arviolta 40 prosenttia eläinten sukupuutoista johtuu vieraslajeista.